Heps ja tervetuloa vaan tutustumaan haapavetiseen Juholan lypsykarjatilaan. Karhukankaan kylässä sijaitsevalla Juholan tilalla on tuotettu maitoa vuodesta -83 lähtien. Tilalla on lypsäviä 40 päätä jotka asustelee vuonna 1998 valmistuneessa pihatossa. Lehmien keskituotos on kohtuulisen hyvä 11 500 litraa vuodessa ja tästä on tarkoitus jatkaa tuotoksen nostoa ylemmäs. Maidot hakee Valio, kotopitäjässä tekevät siitä kaikkien tuntemaa mainiota Oltermanni-juustoa.
Mutta välissä kerron jotain itestänikin, tosiaan 27-vuotias mies nimeltään Ilkka Lauhalahti tämän blogin ja tekstien takana on. Aviopuolisoni Katjan kanssa jäätiin jatkamaan hänen kotitilaansa aika tasantarkkaan kaksi vuotta sitten. Itselläni ei maataloustaustaa kummemmin ole aikasemmasta elämästä mutta ala on kiinnostanut jo muksusta lähtien, sedällä oli lypsylehmiä Viitasaarella kotipaikkakunnallani ja siellä sitten kesäisin autellessa kipinä syttyi näihin hommeleihin. Maamieskoulun jälkeen pääsin agrologi-opintoihin Ilmajoelle amkiin jossa eräänä iltana opiskelijajuhlissa tuli sitten se parempi puoliskokin tavattua ja loput onkin historiaa... Parin vuoden yhdessäolon jälkeen tehtiin sukupolvenvaihdos Katjan vanhempien kanssa ja sen jälkeen tila on pyörinyt meidän voimin.
Tilasta lisää vielä, 40 päätä tosiaan elelee tilalla lypsikkejä ja nuorkarjaa siitä hitusen vähemmän. Seosrehuruokinta tuli käyttöön tilalla vuoden 2013 lopulla ja sen jälkeen keskituotos noussut melkein tuhat kiloa, ei ollu mitenkään turha investointi appiukolta siis. Peltoa löytyy 50 hehtaaria vuokramaat mukaan luettuna, suurelta osin savi ja turvemaita, matkaa joillekin lohkoille vaam meinaa olla aika pitkästi mutta suht kookkaita sentään ovat ja sähkötoloppiakaan ole kuin parilla lohkolla.
Rattoreita löytyy kohtuulliset kolme kappaletta tilalta ja ysärimeininki vallitsee vuosimalleissa aika vahvasti. Nyt viimeisimpänä vajaa vuosi sitten tuli jontikka joka on nyt sitten uusin kaikista rattoreista tilalla, vanha 6150 massikka meni vaihdossa ja ollaan tykätty.
Trioliettiä veivaa hieman paremmilla suutinkärjillä terästetty ja piristetty Valmet 605, vajaa yheksäntuhatta tuntia takana ja vuosimallia -90. Paras traktori lähtemään käyntiin mitä eläessäni nähnyt, meinas melkeen poru tulla kun viime talvena joutui jontikalla apetta kun nollafemma oli kytkimen laitossa... Muuten käytetään nykyään vähän mutta joka päivä tehdään apetta tällä, Mp-liftin etukuormaaja ollut myös vaan ratkesi aisat vuosia sitten lumitöitä tehdessä.
Sitten löytyy tietysti myös toinen kotimainen, kirjoitushetkellä suunnilleen 21-vuotias 8050 Mega. Tällä toistaseksi tehdään kaikki tilan kuormaustyöt, appeet lastataan ja niin etiäpäin. Ismeläisessä riittää nostokykyä ja voimaa kaikkeen mitä tähän asti kokeiltu, kanttipatun vaihto uuteen leikkuriin ollut tapetilla jo siitä lähtien kun ollut tilan toiminnassa mukana vaan vielä ei ole jostain syystä tullut vietyä pidemmälle.
Ja viimeisimpänä sitten John Deere 6810 -00. Hädin tuskin joku milleniumin tällä puolella valmistunut kone saatu tällekin tilalle..
Tällä tehdään oikeastaan suurin osa peltotöistä, lietteenajot, kylvöt, kynnöt tarkkuussilppurin vetoa ja niin edelleen. Ehkä saa tulevaisuudessa jopa keulilleen etukuormaajan kun löytyy kuormaushommeleiden kannalta kaikki mukava mitä kasitonnissa ei ole.. Minun ja vaimon yhteinen lempitraktori. Joten summa summaarum sellainen on Juholan tila, pysytelkääpä kuulolla päivityksien varalta.. Kylvökone pakiteltu toissa päivänä pestynä halliin ja rehuvehkeitä alettu kaivella kätköistä ja huoltoja tehty, ensimmäisen sadon korjuu on jo ovella ja mahdollisesti ensimmäisessä päivityksessä siitä.
Mielenkiinnolla odottelen lisää.
-En säker kompis!
