Mitä tilalla tapahtuu (Yleinen keskustelu)

[Peluri4]

Aika paljon saa hommaa nopeuttaa, että kannattaa kääntöaura hommata. Mulla ei ainakaan oo mitään järkeä sellasta hommata, kun on melkein kaikki suoria pitkiä sarkoja.

Juu ei varmastikkaan jos saroissa on pellot.

Varsinkin sivurinteessä paljon parempi kyntää kun rengas pysyy vaon pohjalla. On meillä toisessa 620/70R42 renkaat niin nekään ei meinaa pysyä vaossa varsinkaan, jos on vähänkään kosteampaa. Tasasella ei ole mitään ongelmaa kun nuo aurat menee 22". Menis vaikka 710 levee.
Eteen on paripyörätkin valmiina tuolle koolle.

En nyt sanois, että paluuaurat turhat ois, mutta meillä suurin osa pelloista on pitkiä ja suorakaiteen muotoisia, jolloin paluuaurojen etu pienenee. Tietysti lopetus/alotus keskeltä jäis pois, mutta tosiaan painoa on sitten kovasti taka-akselille.
Ja eihän meillä oo syksyyn kyntöäkään kuin joku 80ha. Ja nelisiipisten ja 6 siipisten puolhinattavien hinnalla sais vaan yhet 4 siipiset kääntöaurat.

80 hehtaariahan vettää keppeesti yksillä nelisiipisillä. Ei siinä tokihan 10 siivella sarka-auroja nopeemmin kyntää. Kynnettiin mekin ennen 4 ja 5 siipisillä sarka-auroilla, 4 siipiset on olemassa vieläkin pehmeitten maitten varalle. Kyntää niilläkin, mut onse vaan eri helppoo paluuauroilla kun saa aina tehä alotuksen reunaan ja esimerkiks päisteissä helppo pelata vako oikeaan paikkaan vähemmällä kynnöksen polkemisella, lisäks päisteen tiivistyminen vähenee kun sitä ei tartte ajaa pitkästi seuraavalle viilulle. En tiiä ootko ikään kyntänyt paluuauroilla, mutta en mäkään osannu paluuauroja arvostaa ennenkun niillä tuli kynnettyä. Toissa syksynä vetelin itekseen toista sataa hehtaaria paluuauroilla, osa lohkoista oli kyllä semmosia, että 5 siipinen sarka-aura olis ollu parempi.

[Maon^]

Paremminhan kääntöauroilla sais niitä vinorinteitä muotoiltua. Jos niinku yhteen suuntaan vaan on kallellaan. Ja päistämisen luulis sujuvan helpommin. Sarkapelloilla ainoastaan ei tarte kääntöauroja mutta jos on vinkkuran muotosia peltoja niin kyllä kääntöaurat on paljon nopeemmat.
Päisteautomatiikka+kääntöaurat niin aika tehokkaasti ollaan jo menos takaspäin. Nopeamminkin vois kääntää jos ei ajas aina renkaita ojanreunalle.

[Peluri4]

Paremminhan kääntöauroilla sais niitä vinorinteitä muotoiltua. Jos niinku yhteen suuntaan vaan on kallellaan. Ja päistämisen luulis sujuvan helpommin. Sarkapelloilla ainoastaan ei tarte kääntöauroja mutta jos on vinkkuran muotosia peltoja niin kyllä kääntöaurat on paljon nopeemmat.
Päisteautomatiikka+kääntöaurat niin aika tehokkaasti ollaan jo menos takaspäin. Nopeamminkin vois kääntää jos ei ajas aina renkaita ojanreunalle.

Joo sitä en ymmärrä kanssa että ajetaan ne pyörät ihan penkalla ja sitte täytyy vekslata siinä päässä, ite en oo tupannu myöskään lenkkiä heittämään, vaa semmosen päisteen jätän jotta yhellä pakituksella selviää.

[Valmeksi]

Paremminhan kääntöauroilla sais niitä vinorinteitä muotoiltua. Jos niinku yhteen suuntaan vaan on kallellaan.

Jos tiällä savossa alettas peltoja tasotteleen, niin loppus Suomesta multa Parraillaan on 15% kaltevuutta pellolla. Onneks ei nyt ihan kaikki oo semmosia, mutta kaltevienkin kanssa on elettävä kun ei ylenmäärin ole peltoa täällä saatavilla.

Kuhan ensviikolla kelit lämpiää niin pitää alkaa noita kevättyökoneita laittamaan kuntoon. Vaihella kulutusosia ja rasvailla.
Soittivat vielä, etteivät haekkaan sikoja ensiviikolla. Kerkeevät kasvaa kyllä hurjan kokoisiksi taas Lietteenajoakaan oikeen kunnolla voi alotella ennenkuin on uudet porsaat sikalassa. Eikä niidenkään tulosta ole mitään tietoa kun on vähän pulaa porsaista. Taitaa vieläkin olla 8000? porsasta vajaa ketju.

[Maon^]

Paremminhan kääntöauroilla sais niitä vinorinteitä muotoiltua. Jos niinku yhteen suuntaan vaan on kallellaan. Ja päistämisen luulis sujuvan helpommin. Sarkapelloilla ainoastaan ei tarte kääntöauroja mutta jos on vinkkuran muotosia peltoja niin kyllä kääntöaurat on paljon nopeemmat.
Päisteautomatiikka+kääntöaurat niin aika tehokkaasti ollaan jo menos takaspäin. Nopeamminkin vois kääntää jos ei ajas aina renkaita ojanreunalle.

Joo sitä en ymmärrä kanssa että ajetaan ne pyörät ihan penkalla ja sitte täytyy vekslata siinä päässä, ite en oo tupannu myöskään lenkkiä heittämään, vaa semmosen päisteen jätän jotta yhellä pakituksella selviää.

Jaa en määkään peruuta kun kerran vaikka ojanreunalle ajan. Kalteville maille pitäs olla kvernelandin aurat niin sais hydraulisesti säätää ensimmäistä viilua.

[mikebirdie]

Itse en ees omia peltoja kyntele mutta kyllä ne paluuaurat ovat nykypäivää. Sarka-aurat eivät tulisi ees mieleenkään. Ja varsinkin puolihinattavat ois se juttu.

[Ezmo]

Puolihinattavien lisäksi pitäs olla nostolaite versio, kun ei hinattavalla kukaan viitti päisteitä yms. ajella.

[Maon^]

Puolihinattavien lisäksi pitäs olla nostolaite versio, kun ei hinattavalla kukaan viitti päisteitä yms. ajella.

Nää mitään hinattavia kuussiipiset vaan perään.
Ne mehtälän lemkenin aurat vois olla mukavat. Melkosta hifistelyä.

[Aecel]

Mää vaa mietin, että millä järjellä o kannattavaa laittaa rahaa niin arvokkaihin auroihin ku varmaan samaan tulokseen pääsis reippaasti halvemmalla. Oha se hienoa että on anturia ja poksia, mutta ne on vaa aurat mitkä kumminki o tallissa suurimman osan vuodesta.

[Peluri4]

Paremminhan kääntöauroilla sais niitä vinorinteitä muotoiltua. Jos niinku yhteen suuntaan vaan on kallellaan. Ja päistämisen luulis sujuvan helpommin. Sarkapelloilla ainoastaan ei tarte kääntöauroja mutta jos on vinkkuran muotosia peltoja niin kyllä kääntöaurat on paljon nopeemmat.
Päisteautomatiikka+kääntöaurat niin aika tehokkaasti ollaan jo menos takaspäin. Nopeamminkin vois kääntää jos ei ajas aina renkaita ojanreunalle.

Joo sitä en ymmärrä kanssa että ajetaan ne pyörät ihan penkalla ja sitte täytyy vekslata siinä päässä, ite en oo tupannu myöskään lenkkiä heittämään, vaa semmosen päisteen jätän jotta yhellä pakituksella selviää.

Jaa en määkään peruuta kun kerran vaikka ojanreunalle ajan. Kalteville maille pitäs olla kvernelandin aurat niin sais hydraulisesti säätää ensimmäistä viilua.

Miks ne kvernet pitää siihen ekaviilun säätöön olla? Mä tuppaan kääntää niin että käännän konetta jo ennen pakitusta jonkin verran.

[Valtra655]

Mää vaa mietin, että millä järjellä o kannattavaa laittaa rahaa niin arvokkaihin auroihin ku varmaan samaan tulokseen pääsis reippaasti halvemmalla. Oha se hienoa että on anturia ja poksia, mutta ne on vaa aurat mitkä kumminki o tallissa suurimman osan vuodesta.

Tämä. Ylipäätään kyntämisestä on meillä pyritty pääsemään eroon suuremmissa määrin mutta kasvilajivalintojen takia pakko kyntää aina jotain. Ihanan kallista ja aikaa vievää tuo kyntö.

[Mönkijämies]

Vanha isäntä veti eilen äkeen hallista ja vaihdettiin kaks katkennutta etulatan piikkiä. Yks ukko pesi navettaa. Saa ruveta sorvaamoa suunnitelemaan sinne.

[Maon^]

Miks ne kvernet pitää siihen ekaviilun säätöön olla?

Ainoat aurat millä oon kyntänyt joissa on ollut hydraulinen viilun säätö niin siitä tuli ekana mieleen. Ja onhan ne nyt yhet parhaimmista auroista.

Mää vaa mietin, että millä järjellä o kannattavaa laittaa rahaa niin arvokkaihin auroihin ku varmaan samaan tulokseen pääsis reippaasti halvemmalla. Oha se hienoa että on anturia ja poksia, mutta ne on vaa aurat mitkä kumminki o tallissa suurimman osan vuodesta.

Tämä. Ylipäätään kyntämisestä on meillä pyritty pääsemään eroon suuremmissa määrin mutta kasvilajivalintojen takia pakko kyntää aina jotain. Ihanan kallista ja aikaa vievää tuo kyntö.

Eipä hirveetä eroa oo tunti saavutuksessa vrt 3m kultivaattoriin. Ja ohan seki halpaa hieroa lautasmuokkarilla useaan kertaan. Kesällä jos tuntuu niin jättää äestykset väliin tai jopa kynnötkin.

[Valtra655]

Onhan siinä vaikka kuinka. Jos aurat on esim 4x18=72tuumaa. 72x2,5cm niin leveyttä on 180cm. Melkein puolet vähemmän. Tuntisaavutus on 10km/h niin 1,8ha mikäli jätetään huomioimatta kerroin. Kultivaattorissa samalla nopeudella se on 3ha. Ja kultivaattorin "hukkakerroin" on pienempi mitä auroilla.
Lautasella polttoaineenkulutus tuntia kohti on varmaankin samaa luokkaa mutta hehtaaria kohti vähemmän. Lautasella ajaa edullisemmin hehtaarin kahteen kertaan mitä sitä kyntäisi.

Ei siinä, on paikkoja mihin lautanen ei sovellu edes kirosanojen saattelemana. Multainen pelto suurella määrällä kauran sänkeä. Loppuu kirosanat kesken. Vaikka kyntöä on pyritty vähentämään niin eroon siitä ei pääse. Joissain paikoissa se on vain voittamaton.

Tämä menee taas tähän aurat/kevytmuokkarit kinasteluun niin sanotaan heti suoraan että niitä ei voi oikein verrata keskenään. Ne ovat niin erilaisia koneita ja erilaisiin olosuhteisiin tarkoitettuja että ei ole olemassa yksioikoista totuutta siitä kumpi parempi. Meillä kun on niin kirjavia peltoja niin jonnekkin aurat sopivat, jonnekkin ei ja sama muokkareilla. Siksi jokaiselle pellolle valitaan sinne parhaiten sopiva muokkasväline.

[Peluri4]

Miks ne kvernet pitää siihen ekaviilun säätöön olla?

Ainoat aurat millä oon kyntänyt joissa on ollut hydraulinen viilun säätö niin siitä tuli ekana mieleen. Ja onhan ne nyt yhet parhaimmista auroista.

Saahan sen ekaviilun sääjön mihin auroihin tahhaasa, meilläki kuhnissa on, toki sitä ei kyllä käytännössä tartte jos aina samalla/samanlaisilla traktoreilla kynnetään, eikä edes pieni ero raidevälissä haittaa. Esim Fentissä oli muistaakseni 10cm leveämpi raide väli kun jontikassa, mutta samoilla säädöillä kynnettiin eikä jälessä mitään vikaa.

[Ezmo]

Siitä ensimmäisen viilun hydraulisestasäädöstä ei oo kuin haittaa normaaliolosuhteissa. Yhdessä aurassa vuoti niin paljon se sylinteri, että sitä joutu koko ajan säätämään ja yhdessä paikassa kyntäjä oli niin kiireinen, että aina sääti mahdollisimman leveälle. Jos sitä joutuu säätämään, niin se kuitenkin pitää ulkona aina käydä mittaamassa oikeaksi.

[mikebirdie]

Onhan tuo kyntäminen nyt ainakin tuplat kalliimpaa hommaa vaikka hyvää se pellolle tekeekin. Mutta ei sitä silti jaksa joka syksy tehdä. Itse teen niin, että 7 vuoden välein kyntö ja muuten kultivointia 17 cm asti savimaalla. Tosin palaa kyllä löpöä kun 3.5 metriä hinaa siihe syvyyteen mutta parempi se on keväällä työstää kuin kynnös.

[Maon^]

Paljonkos menee ainetta hehtaaria kohden?

Meillä keskikulutus kyntäessä ~15l/ha.

Mää oon kyllä vähän miettiny minkäköhän takia meillä on kultivaattori kun ei sitä nykyään hirveästi tuu käytettyä.

[Ezmo]

Kauroja pitää lajitella. Niin hidas tämä lajittelija, että taas menee päivä.

[arska fs11]

Minkälainen lajittelija kyseessä?

[Ezmo]

Ikivanha Horsman rynkyttäjä.

[mikebirdie]

Paljonkos menee ainetta hehtaaria kohden?

Meillä keskikulutus kyntäessä ~15l/ha.

Mää oon kyllä vähän miettiny minkäköhän takia meillä on kultivaattori kun ei sitä nykyään hirveästi tuu käytettyä.

Noo tankilla puskee jonkun 15 ha. Tosin eihän siinä 15 ha mee kuin 5 tuntia niin tuntikulutus on aika korkea.

[Maon^]

Sittenhän se kyntö vie vähemmän ainetta. Kun tietääkseni sulla on deutzissa 300l tankki.
Tankillisella kun kyntää helposti miltei 20ha.
Toki riippuu pelloista onko mäkiä,maa-aines ja erityisesti kelistä.

Toki syksyllä kokeilla ollu T.185 Nyykkäri imas sen 30l/ha kun veti niin lujaa kun kulki.

Väitän että kun opimoisit deutzin niin putuais reilusti kulutus.

[Ännä]

Semmosta, eipä oo vielä asiaa pellolle.

[Valtra655]

Sehän on aivan sama mitä kone vie tunnissa sillä kulutus lasketaan hehtaaria kohti. Lautanem hörppää tunnissa paljon enemmän mitä kyntö mutta valmistakin sitten syntyy ihan eri tahtia.