Esbjerissä sitten nukuin sen muutaman tunnin ja lopulta löysin itteni paikallisen kuljetusyrittäjän kotoa aamiaispöydästä. Ei kuulemma tohtinu jättää mua tekemään omaa safkaa terminaalin pihaan kun kerran vanhuksella ajaa ja kerran jotenkin tuttu nimi alan lehdistä ja netistä.

Siinä sitten soittelin ja kyselin että mitä seuraavaksi, näissä hommissa ei yleensä koskaan tiedä mihin seuraavaksi joutuu, tällä kertaa tosin luvattiin että Skandinaviassa pysytään. Kävi sitten ilmi että eräällä toisella alihankkijalla, joka myös hoitaa erinäisiä elementtikuljetuksia, oli lavettiveturi hajonnut Esbjergin paikallisen elementtitehtaan pihalle ja meikäläisellä olis ainoa auto lähellä mikä pystyis tuon kuljetuksen hoitamaan. Mälmöön jotkut sisäseinät. Kärryn sais kuulemma jättää paikallisen terminaalin pihalle. Ei siinä, soittelin vielä ite yrittäjälle ja sovittiin että käyn hakemassa lavetin ja vien elementit, kun kerran kova kiire on ja 3-akselista veturia tarvittaisiin painojen takia. Ja lisäksi oma ura tuli alotettua aikanaan 112-Scanialla samoissa hommissa. Nytten tosin ois päivitettyä kalustoa ja vähä enemmän hevosia käytössä.
Vaanpa kyllä sen huomaa ettei ihan kevyt lasti ole kun alko rampista puskemaan ylös:
Easy ridin'
Just ennen purkua otin sitten kuvan. Kävi ilmi että olivat jotain huussia pykäämässä Mälmön Ikean takapihalle
Siinä olin jo aikasemmin soitellut Mälmön paikalliselle Alcoa-diilerille että sopiiko tulla heittämään uudet valssit alle. Vanhoissa ei oikeen muuta vikaa ollut, paitti ovat sen verta vanhoja että alkaa jo olemaan kuluneita. Lähetin sitten ne kotiin kunnostettaviksi vaikka johonkin toiseen laitokseen, tai myytäväksi.
Tossa sitten kuva uudesta ulkoasusta:
Kyllä sen huomas että tehoa on tullu enemmän kun muisteli miten 112nen kiskoi viimisiään pienessäkin mäessä. Näillä painoilla tuli ainoaksi ongelmaksi vaan vähän rankemmat ylämäet kun piti keppiä olla erittäin nopea liikuttamaan ettei paikalleen jääty. Muuten vanhus pelas ihan hyvin. Niinpä ilmotin että olen vastaisuudessakin ihan OK lavettitouhujen kanssa, saas nähä mitä käy...