
Edellyttäen, että pystyy teräpalkki pystyssä pyörittämään jolloin voi ylempääkin ottaa.
Hyviä kuvia oot tosiaan saanu!


Ilsbo yms muut ketjumurskat kestää sitten niitä kiviäkin ja samalla murskaa sen vesakon hienoksi silpuksi.Valmeksi kirjoitti:Kyllä kuule on tempo kestäny vajaillakin laakerin kuulilla useamman vuoden hakata ranteenpaksuisia leppiäkin eikä oo muuksi tullu. Kiviä ei kestä...
Kova heinäkin rasittaa enempi kuin joku sormen paksune paju.

 
 Kyllä sillä vesakkomurskalla kaataa aika pitkältä, menee tollasen metrin puolentoista levyisen ojan toinen puoli vielä siististi, vaatii vaan sivusiirtolaitteen. Mutta jos kerta jo niin isoa koivikkoa yms. että tielle kaatuu, nii täytyy kyllä jo ottaa sahalla.V A valmet kirjoitti:Kyllä tuo isäntä on tuolla samanzilla aikamoista lepikkoo pistäny silleeks, minä oon muutaman kerran kivveen ajanu kunnolla niin on vaan terälaput ja niitten kiinnityspultit lentäny pois, ei oo onneks lautaset saatika palkki särkyny. Mitenkähän etäs semmosella vesakkomurskaimella yltää kun nuo rantatien varret kasvaa sitä vesakkoo ojan toiselta puolelta niin että tuolla lautaskonneella ei yllä mitenkään sinne, ja talvella kaatuuvat sitten lumenpainosta tien päälle.

 
 
 
 
 Vihree kuustonnari pelittäny vanhan veroisesti?
 Vihree kuustonnari pelittäny vanhan veroisesti?

 
  




Emmää tiiä, mutta tuonkin kun olis putkittanu nii ois tullu paras. Tosin se taitaa olla tulevaisuuden suunnitelmissa?Ezmo kirjoitti:Kannattasko ojamaat lyödä kärryyn ja kippailla yhteen lanttoon tai keskelle sarkaa? Meillä tehdään aina silleen, kun hidasta ja hankalaa ojan vierestä maat repiä, eikä maata saa sinne minne kuuluis.
 
  Mutta komiat on kuvat ja mielenkiintosta seurattavaa. Tuo teidän kaivuri yhistelmäki näyttää niin paljon toimivammalta ku tuo meiän persveivarin romu..
 Mutta komiat on kuvat ja mielenkiintosta seurattavaa. Tuo teidän kaivuri yhistelmäki näyttää niin paljon toimivammalta ku tuo meiän persveivarin romu.. Hyvin se o toiminu. Kerran tippu pieni tappi poijes kahen tangon väliltä ja seki korjattii ottamalla hytin lattialta keppi ja se siihen.
 Hyvin se o toiminu. Kerran tippu pieni tappi poijes kahen tangon väliltä ja seki korjattii ottamalla hytin lattialta keppi ja se siihen.  Johan toimi taas.
 Johan toimi taas. <<Kiitokset N141H
 <<Kiitokset N141HMinusta nuo paalit vaan näyttää siltä että kun ajetaan kapeita karhoja niin reunoille ei tuu niin paljoa tavaraa. Niin ei tuu niin "terävää" kulmaa vaan se jää vähän palloksi. Pitäs ajaa välillä ajaa karhoa reunoillekkin.V A valmet kirjoitti:Ajettiin tuolla toppipaikalla kauimaisten peltojen paalit pihhaan kerralla ettei tarvii talvipakkasilla tuhtin rämällä lähtee kolluuttamaan muutamaa paalia kerralla, kyllä nuo paalit on agronicillä tehyiks tiukkoja vaikka kuvassa näyttäsvät löysiltä.
 Samoin suomimiehen mchalen paalit on tuon muotosia, kun on pienemmät karhot.   Ei sitten pysy kasakaan ryhdissä kun ei ole kanttia.
  Samoin suomimiehen mchalen paalit on tuon muotosia, kun on pienemmät karhot.   Ei sitten pysy kasakaan ryhdissä kun ei ole kanttia. 
 
 Kestäis pinota ja on pinottukin tuonne siiloon osa ,vaan näköjään jos vähänkään on kosteutta nii jäätyy aivan kiveksi koko paali.. Varsinki alakerroksessa olevat paalit.. Vaa on yllättävän tiukkoja paaleja vakio tälleissä olevalta jontikalta työpaikan f5500 mäkkäri teki vakio tälleissä löysemmän paalin..
  Kestäis pinota ja on pinottukin tuonne siiloon osa ,vaan näköjään jos vähänkään on kosteutta nii jäätyy aivan kiveksi koko paali.. Varsinki alakerroksessa olevat paalit.. Vaa on yllättävän tiukkoja paaleja vakio tälleissä olevalta jontikalta työpaikan f5500 mäkkäri teki vakio tälleissä löysemmän paalin..
 
 