Elikkäs tässä aion kertoa autostani, josta vielä toivottavasti tulee ensimmäinen tieliikenneautoni.
Auto siis on 1989 Mitsubishi Pajero 2.5 litran turbo diiselillä, josta tehiä irtoaa mahtavat 64 kW.
Kilometrejä on jo saavutettu 623 000 km ja katsotaan kuinka pitkälle päästään. Oishanse pääsy matkamittarin toiselle kierrokselle mahtavaa.
Auto tuli meille vaihdelaatikko vikaisena 1.9.2013. Suht edullisesti, joskus isot ruokaostoksetkin maksaa enemmän.

Siinä sitten parin viikon välkeen aloitimme isäni kanssa tutkimaan mikä oli vikana. Se on sitten sanomattakin selvää, ettei 13 vuotias pikkupoika osaa korjata vaihdelaatikkoa yksinään.


Laakerithan siitä oli kilkannu ja siitä syystä parista rattaasta hammas poikki.

No, siitä se sitten valmistui 2014 kevääseen mennessä. Ja sen kesän ajelin sillä onnellisena. Saapui syksy ja auto rupesi kulkemaan takanta kuljettajanpuolelta matalammalla. Syyksi selvisi rungon lahoaminen ja lehtijousen kiinnikkeen painuminen rungon sisään. Syksy sitten kului siinä.





Kun runko oli tehty takaa kummaltakin puolelta uudelleen, niin auto toimi mahtavasti. Suurin remontti 2015 kesällä taisi olla kallistuksenvakaajan kumityynyjen ja etujarrupalojen vaihto.


Tuli varaosa-autokin hommattua

Nyt päästäänkin jo viime kevääseen, jolloin iski kauhea tunne. Milloin jakopää on viimeksi laitettu? Noh siinä sitten rupesin vaihtamaan sitä hihnaa.



Ja totta kai, eihän mikään työ onnistu ilman häiriö tekijöitä.



Öljytkin meni vaihtoon siinä samalla kun laitoin pohjapellit kiinni. Oli muute hauska porailla katkenneita panssarin pultteja.

Oli pakko hommata aurinkolippa, tuo lisää näköä valtavasti.

Kun sitten kesällä pesin etulokareita, löysin sieltä reiän, molemmilta puolilta...





Ja kauhistus oli liian suuri, kun otin lattiamatot pois.



Ei muu auttanu nii lähin siihen meidän pellolle lomalle.

Kolmaskin varaosa-autokin tuli hommattua tossa vähä aikaa sitte. Vitsi peltoralli on muute hauskaa

Rupesin leikkaamaan paloja pois.

Ja tietysti se yläpallonivelkin pitää vaihtaa

Nyt ollaan päästy siihen tilanteeseen, että ollaan tässä päivässä, ruosteet on leikattu irti ja odotellaan siskoni auton hitsauskorjauksen päättymistä, että pääsee laittamaan uutta peltiä pohjaan. Siinä joutessani tein huvin ja viihteen vuoksi penkinpäällisen kuskin penkkiin.


Nonnii. Nyt suurin piirtein selitetty kaikki, mitä autoon on tehty. Kirjotellaa sitte lisää kun jotakin tapahtuu.
Niin ja sitte sellane juttu vielä tähän loppuun. Jos tiedätte, että teillä tai tutullanne lojuu pihanperällä ylimääräinen 1 koppanen diesel Pajero tai L200, joka lähtisi halvalla. Ottakaa ihmeessä yhteyttä. Nii ja plussaa olisi jos sellane sijaitsisi Etelä-Karjalassa.

Morjesta sitte vaa.
